Ravivalmennusoppia tieteellisillä faktoilla

Pekka Ikonen ohjastaa nelivuotiaan lämminverihevosensa ihmisjoukon eteen. Yli 20 silmäparia seuraa, kuinka eläinlääkäri Mervi Saviranta ottaa Faster Ann -tammastaan verinäytteen.

Maksimivauhtisen ratakierroksen jälkeen hevosen pulssi huitelee yli 220:n ja veren laktaattiarvo eli maitohappotaso on kohonnut 14,8 millimooliin litrassa.

Paikka oli Lieksan ravirata, ja näytteenotto liittyi Lieksan kansalaisopiston viime viikonloppuna järjestämään ravivalmennuksen peruskurssiin.

Ratatestaus on eläinlääkäri Pertti Hartikan johtaman työryhmän 20 vuotta sitten julkistama ja maailmalla vielä erittäin yleisesti käytetty testausmenetelmä. Testaukseen tutustuminen on vain yksi osa 24 oppitunnin peruskurssin annista. Ohjelmassa oli myös luentoja muun muassa hevosen fysiologiasta, ruokinnasta ja valmistautumisesta kilpailuun.

Ratatestillä on kuitenkin yksi tärkeä periaatteellinen tehtävä suomalaisessa ravivalmennuksessa.

”Koulutusjärjestelmä perustuu tieteelliseen faktaan ja tutkittuun tietoon”, sanoo kurssin yksi kouluttajista, ravivalmentaja Susanna Simonen.

Pertti Hartikka on ollut luomassa ravivalmennuksen koulutusjärjestelmää A-, B- ja C-tasoineen. Vuodesta 1992 C- eli perustason on opiskellut runsaat 2 000 hevosen koulutuksesta kiinnostunutta miestä ja naista eli joka kolmas ravivalmentaja. Tuosta koulutusjärjestelmän aloitusvuodesta laskien suomalaisten hevosten palkintojen määrä on monikymmenkertaistunut tähän päivään.

Suomalaisen hevostietämyksen ja hevosmiestaitojen arvostuksen mittarina voi pitää sitäkin, kuinka moni maailman huippuhevosista on suomalaisten hoitajien hoteissa. Aika moni.

Kuusi vuotta kouluttajana toiminut Anne Takapuro kertoo peruskurssin antavan hyvät perustiedot ravihevosten valmennuksesta. Se ei vielä kuitenkaan riitä taitavaksi valmennusvelhoksi pyrkivälle, että muistaa kurssimonisteen ulkoa, miten hevosen elimistö toimii ja miten sitä tulisi kehittää.

”On osattava tulkita eläintä ja on osattava soveltaa oppia käytäntöön”, Takapuro painottaa.

Ravivalmennus voi olla hyvinkin tavoitteellista, mutta koulutuksen perussanoma on selvä: On edettävä hevosen ehdoilla.

”On pidettävä järki päässä, ettei riistetä eläintä”, Takapuro muistuttaa lyhytnäköisestä tehovalmennuksesta.

Kun C-tason kurssista selviää kolmen päivän opiskelulla ja 150 euron maksulla, B-tason koulutus kestää jo viikon ja kurssimaksu kohoaa tuhannen euron kieppeille. Järjestelyvaatimuksetkin kasvavat, sillä B-kurssin pitopaikkakunnalta on löydyttävä testilaboratorio.

Lieksassa iloittiin C-kurssinkin järjestymisestä, sillä opetusta ei ole tarjolla milloin ja missä tahansa. Lieksan kurssi oli järjestyksessään 78. C-tason kurssi ja yksi tämän vuoden kolmesta peruskurssista.

Kansalaisopiston rehtori Asko Saarelainen piti ilahduttavana, että kurssille tuli peräti 23 oppilasta ja että tulijoita oli Kajaania ja Jyväskylää myöten. Saarelainen muistuttaa, että kansalaisopiston taannoin järjestämä Pertti Hartikan yhden illan yleisöluento ravivalmennuksesta oli sekin menestys osallistujamäärällä mitaten.

Ravivalmentajan peruskurssin järjestelyissä oli opiston lisäksi Pielisjärven Hevosystäväinseura ja Suomen Hippos. Kurssilaiset tutustuivat kurssin kolmantena kouluttajana toimineen Mervi Savirannan johdolla ravihevosen anatomiaan ja lihashuoltoon Antti Vaakanaisen Tuomipuron tallilla.

Jukka Timonen/PR