Hilippa, Lieksan kaupungin kirjastoauto, pysähtyy Lieksakodin parkkipaikalle. Päivän ensimmäisen pysäkin ensimmäinen asiakas Maila Rokkonen kapuaa autoon sisään.

− Sottasin, onko se kirjastoautopäivä, Maila tuumaa palauttaessaan nipun äänikirjoja.

Hän on kuunnellut läpi Anneli Kivelän Katajamäki-viihderomaanisarjan. Rauno Tolvanen, kirjastovirkailija ja kuljettaja samassa persoonassa, tarjoaa jatkoksi Kätkäläisen jättipottia. Äänikirjoissa cd-levyjen rinnalle ovat tulleet tietokoneille ladattavat e-äänikirjat.

− Minä en sen takia tietokonetta hanki. Mennee leikittelyksi, eläkeläisrouva tuhahtaa.

Maila on ollut ikänsä lukuihmisiä, mutta heikentynyt näkö on pakottanut siirtymään valmiiksi luettuun.  Vanhukselle kirjojen maailma on tärkeä virike ”kun on pimmeet illat ja yönseudut”.

Kaikki tuttuja

Rauno avittaa Mailaa kapuamaan autonrappuset alas. Tarvittaessa kuljettaja kiikuttaa uudet lainat sisälle huonojalkaisen asukkaan kotiin ja ottaa palautuvat aineistot mukaansa. Hän saattaa jopa valita uudet luettavat asiakkaansa puolesta.

− Kaikki ovat tuttuja persoonia, Rauno Tolvanen selvittää yksilöllisen palvelun mahdollisuutta.

Hän pitää kirjastovirkailijaa välittäjäaineena, jonka on osattava markkinoida ja opastaa kirjaston ehtymättömään aineistoon. Virkailijan on myös pidettävä silmänsä auki ja kuunneltava asiakkaidensa toivomuksia tarkalla korvalla, jotta suhde jatkuisi.

Mutta ihan kaikkeen palvelukysyntään ei kirjastotoimikaan ole taipunut.

− Oisko olutta? kysyi eräs isäntä Viekin kirkon parkkipaikalla.

Kuulumiset kysellään

Kirjastoauto ei ole pelkkä lainauspaikka. Hilipan pysähtyminen kyläraitin varrelle on tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Se tarjoaa tilaisuuden vaihtaa kuulumisia ja jutella niitä näitä.

Pentti Pekkarinen karauttaa mopollaan tienvarteen ja kapuaa sisälle.

− Mitäs se Anna-Liisa? Rauno kyselee Pentiltä vaimon vointia ja saa lyhyen tilannekatsauksen.

Puhe kääntyy Pentin mopoon. Jostain pitäisi saada pienikokoinen ulosvetäjä laakerinvaihtoa varten. Palautuu tiskille yksi kirjakin: Voiko vessanpytystä pilkkiä? Kaskuja hulluista ja hullujen hoitajista. Nyt Pentin lukemistoa hallitsee vitsikierre ja osin puheitakin.

− Onko vanahoo Jalluu? mies murjaisee pilkoillaan ja saa Raunon riemastumaan.

Joku on sanonutkin, että hieno auto tämä Hilippa, kun saa kirjasto- ja terapiapalvelut samasta paikasta.

Luku ennen unta

Kirjastoautosta haetaan pääasiassa ajanvietelukemista, mutta työ- ja harrastusoppaat käyvät myös lainaajille kaupaksi. Leena Turusella on pihapiirissään loistelias puutarha, mutta alan teokset eivät tällä haavaa kiinnosta. Hän etsii kirjahyllyiltä jännitystä harrastuksensa vastapainoksi.

− Ei voita puutarhakaan lukemista, Leena tunnustaa.

Hän lukee, kuten moni muu, juuri ennen yöuniaan. Kun kirja tipahtaa nukahtaneen nenälle, se on tehtävänsä hoitanut.

− Eikä ne tule uniin ollenkaan, Leena väittää jännitysromaanien juonenkäänteistä.

Toivo Myllynen on kiinnostunut sota-ajan vaiheista. Kertomukset kaukopartiomiesten urhoollisista retkistä ovat tehneet vaikutuksen. Karuihin kertomuksiin peilaten Toivo ihmettelee valitusta, että meillä on kaikki niin huonosti.

− Ei voi olla asiat huonosti, jos kirjastoautokin tulloo pihalle asti palvelemmaan.

Rauno Tolvanen on pistänyt merkille, kuinka keskimääräistä tyytyväisempiä ihmisiä asuu maaseudulla k-markettien ja r-kioskien ulottumattomissa, jossa pihakoiran haukkukaan ei naapurirauhaa järkytä.

Kulttuurillinen napanuora

Virve Vihijärvi, Teuvo Kuvaja ja Tapani Karinen nousevat autoon Siltavaaran entisen kyläkaupan edustalta.

− Tämä on kohokohta kerran kahdessa viikossa, Virve hehkuttaa kulttuurillisesta napanuorasta ulkomaailmaan.

Hän pitää merkityksellisenä, että kirjastoautovirkailijana on oikeanlainen persoona: rento, juttelevainen ja huumorintajuinen.

− Iso osa autolla asioinnin mielihyvästä kumpuaa juuri tuosta mukavasta tunnelmasta, Virve antaa tunnustusta Raunolle.

Virveä kutkuttaa, mitä uutta ja kiinnostavaa Rauno Tolvanen on tällä kertaa haalinut kyytiinsä. Hän tietää saavansa pian käsiinsä Tuomari Nurmion uutuusalbumin.  Virve pitää loisteliaana, että Vaara-kirjastossa voi tilata kirjan tai elokuvan omalle kylälle vaikka Liperistä saakka.

Tapani Karinen kuvaa kirjastoauton vierailua pienenä henkireikänä arjessa. Erittäin taitava kuvataiteilija toi näytteille kuvakansion omista töistään, jota läsnäolijat kilvan ihastelevat. Se saa Tapanin ja Teuvon pohtimaan sarjakuvapiirtäjien tasoa, kun Lucky Luke ei enää näytä belgialaisen Morrisin luomukselta.

Palvelua ilman tinkimistä

Viimeisellä pysäkillä 10-vuotias Salli Kärki ahnehtii mukaansa kaksi muovikassillista kirjoja, vaikka edellispäivänä hän kävi lainaamassa pääkirjastosta.

”Ei mennyt hukkaan tämäkään reissu”, voisi Rauno Tolvanen toistaa alkumatkan lausahduksensa, kun takana on runsaat 90 ajokilometriä ja 15 palveltua asiakasta Siltavaara–Vieki-reitillä.

− Tämä on maailman paras työpaikka, asiakaspalvelua ilman tinkimistä, Rauno Tolvanen kehuu näköalakonttorissaan.

Teksti ja kuvat: Jukka Timonen

Artikkeli Kirjastoauto – elämyshenkireikä arjessa julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

Lieksassa järjestetään 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja perinnepäivät 1.–3. syyskuuta.

”Hornet-hävittäjä tekee lauantaina ylilennon”, juuri asiasta vahvistuksen saanut Juho Pehkonen kertoo Lieksan paikallisyhdistyksestä.

Kyseessä on ilmavoimien käyttämä F/A-18 Hornet jokasään hävittäjä-rynnäkkökone. Puolustusvoimat tuo puolestaan Lieksan torille Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunun lauantaina 2.9. esillä olevaan kalustonäyttelyyn.

Puolustusministeri Jussi Niinistö on lupautunut juhlapuheen pitäjäksi sunnuntaina 3.9. Lieksan kirkossa järjestettävään pääjuhlaan. Alkutervehdyksen pitää perinneyhdistyksen puheenjohtaja prikaatikenraali Jukka Sonninen.

Nuoriso- ja perinnepäivät käynnistyy kulttuurikeskuksessa järjestettävällä nuorisotapahtumalla perjantaina 1.9. aamupäivällä.

Lauantaina on lisäksi opastettu retki torilta Rukajärventielle, missä retkeläiset tutustuvat Heinäjoen mottiin, Änäkäisen taistelupaikkoihin ja vierailevat Kivivaarassa rajamerkki 647:llä. Jukolan motin kodalla kerrataan talvi- ja jatkosodan taisteluhistoriaa.

Sunnuntain 3.9. tilaisuudet alkavat kello 9.30 kunniakäynnillä ja seppeleenlaskulla sankarimuistomerkille. Kello 10 on jumalanpalvelukset sekä evankelisluterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa. Pääjuhla alkaa kello 13.  Juhlassa esiintyvät muun muassa Rakuunasoittokunta, nuorisoryhmät ja Lieksan ja Nurmeksen mieslaulajat.

Nuorisotapahtuman perinneviikon vietto alkaa jo 28.8. Ohjelmassa on alakoulujen sukkulaviestit ja Raappana-viesti yläkoulun, lukion ja ammattiopiston välillä.

Nuoriso- ja perinnepäiviä vietetään teemalla ”100-vuotisen itsenäisyyden kokemuksella yhdessä valoisaan tulevaisuuteen”.

Tapahtuman yhteydessä julkaistaan perinneyhdistyksen tiedotuslehti Korven Kaiku. Tämän niminen lehti ilmestyi rintamalla seitsemänä päivänä viikossa. Se sisälsi STT:n uutisia, rintamasuunnan juttuja, kaskuja ja huumoria.

Teksti: Jukka Timonen/PR

Artikkeli Hornetin ylilento perinnepäivillä julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

Iikka Nurmosen ohjastama Korven Tinnitus paransi vastikään Kouvolassa ennätysaikaansa 26,5 ake ja alkuvuosi on poikinut viisi voittoa. Diktaattorilla on lähdön hevosista muhkein palkintotili niin koko ravihistoriansa ajalta (339 370 e) kuin tältä vuodelta (25 900 e).

Herra Hanuri tekee uutta tulemista, kun 10-vuotias ori siirtyi Kimmo Taipaleen valmennukseen. Hanuri on parannellut ennätysaikojaan ja tämän vuoden tienestit, 15 000 euroa, ovat enemmän kuin neljältä edellisvuodelta yhteensä.

Sairaana uusille omistajille

Ensi kertaa Lieksaan saapuvalla Turovelillä on yksi mielenkiintoisimmista lähihistorioista.

Ruuna palkittiin valtakunnan vuoden 2013 parhaana suomenhevosena, kun se voitti 25 startistaan 18 ja juoksi huimat 138 990 euroa. Seuraavana vuonna se tienasi vielä kahdeksasta startistaan 18 900 euroa ja vuonna 2015 lähtöjä kertyi 12 ja palkintorahoja 5 050 euroa. Mutta viime vuonna ruuna jäi tyystin ilman palkintorahoja.

Turoveli vaihtoi omistajaa loppukesästä 2016, kun Markus ja Marita Kiiski ostivat ruunan Vieremälle. Pieni yksityistalli aloitti välittömästi hevosen kuntoutuksen, sillä se kärsi muun muassa anturatulehduksesta ja kesäihottumasta.

Elämänilo palasi

Kun fyysiset ongelmat väistyivät, hevosen mielialakin parantui.

”Turovelin elämänilo on palannut”, Markus Kiiski kertoo hevosen tärkeimmästä muutoksesta.

Harjoittelussakin on otettu psyyke huomioon, kun pelkän ratakiekon kiertämisen oheen ovat tulleet myös pitkät kävelylenkit ja ratsastus.

”Tässä Marita on eniten vaikuttanut ja eniten myös tehnyt töitä”, Markus antaa tunnustusta vaimolleen.

Jukka-Pekka Kauhanen on puolestaan tuonut harjoitteluun ammattilaisen otteen, josta Kiisket ovat olleet äärimmäisen kiitollisia.

Voittoja ilman virityksiä

Markus Kiiski myöntää, ettei hän villeimmissä kuvitelmissaan olisi uskonut, kuinka paljon Turovelin olemus on muuttunut ja kuinka se koko ajan menee eteenpäin.

”Se on lyönyt meidät ällikällä ja emäntäkin on ihan myyty. Se on huippu!” sanoo mies, jolla on vuosien varrella ollut kohtuullisen paljon omiakin kasvatteja.

Voittosarake avautui heti tammikuun avauskisassa Joensuussa ja kymmenestä lähdöstä ruuna on voittanut kolme.

”Eikä minkäänlaista virittelyä ole vielä tehty, sillä Turoveli on juossut peruskengillä ja korvat umpitukossa – niitä ei ole revitty auki”, Markus selvittää ja lupaa jättää viritykset ensi vuoden puolelle.

Huomionkipeä erityisyksilö

Markus Kiiski on vakuuttunut, että Turovelillä ei olisi ollut tulevaisuutta isossa tallissa.

”Turoveli kaipaa paljon huomiota, johon isossa tallissa ei ole mahdollisuutta.”

Erityisen mukavana piirteenä hän pitää sitä, että kun ruuna saa huomiota, palkitsee se ottamalla herkemmin treenin vastaan. Kaiken kaikkiaan Markus pitää Turoveliä omaluontoisena niin kuin huippuyksilöt tuppaavat olla.

Räkätautiin lääkitys

Turoveli on säilyttänyt vauhtinsa ja kuntopohjakin alkaa olla siinä mallissa, että kiinnostus ruunaa kohtaan on taas kasvanut. Markus Kiisken mukaan Pekka Lillbacka kyseli kaksi viikkoa sitten Kajaanissa Turoveliä juhannukseksi PowerParkin kisoihin Härmään.

”Katsotaan sitten ensi vuonna”, Markus kertoo sanoneensa.

Mutta Lieksaan Turoveli, Kiisket ja ohjastaja Jukka-Pekka Kauhanen tulevat kysymättäkin.

”4 000 euron ykkönen tietysti vaikutti”, Markus tunnustaa.

Palkintosijoista tulee kova vääntö, sillä sen verran kovatasoinen on suomenhevosten päälähdön taso. Turovelin päivän kunto on arvoitus, sillä hevonen on ollut Kajaanin lähdön jälkeen limanpoistokuurilla.

”Tulehdusta ei ole, mutta limaa on tullut reilusti. Onko Turoveli sitten Lieksassa jo puhdas?” omistaja pohtii ja pitää rahasijaa Lieksan tuomisina hyvänä ja niiden ulkopuolelle jäämistä pettymyksenä.

Teksti: Jukka Timonen/PR; kuva: Marita Kiiski

Artikkeli Elämäniloinen Turoveli Lieksan iltaraveihin julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

”Tavoite on ollut 3 500 ja siihen sitä uskotaan”, sanoo Kuhmon Mobilistien puheenjohtaja Mikko Heikkinen juuri ennen porttien sulkeutumista lauantai-iltana.

Huomiselle sunnuntaipäivälle riittää siis vielä kirittävää lipunmyynnissä. Sunnuntaiksi on luvassa vielä hyvää säätä ja rompemyyjät ja valtaosa runsaasta 130 ajoneuvosta on vielä paikalla. Eli tarjonnasta ja olosuhteista loppukiri ei jää kiinni.

Heikkinen pitää Lieksan raviradalle saatua ajoneuvomäärää, 133 kappaletta, oikein mallikkaana ja riittävänä. Rompemyyjiä on ollut paikalla 60, kun perinteisesti Nurmeksen ja Kuhmon tapahtumissa myyjien määrä on kohonnut sadan paikkeille.

”Ensimmäisen kerran järjestettävä tapahtuma tuo aina haastetta rompemyyjien suhteen”, Heikkinen muistuttaa. Myyjä kun ei voi etukäteen tietää ennen lähtöpäätöstään, kuinka paljon uudessa tapahtumassa potentiaalisia asiakkaita on paikalla.

Heikkinen pitää ravirataa hyvänä tapahtumapaikkana. Näyttelykalustoa saa sisälle kahdesta portista, paikka on aidattu ja laaja alue antaa ”valtavasti mahdollisuuksia”. Radan pölyämistä on jouduttu hillitsemään kastelulla.

Tapahtumapäällikkö Juhani Korhonen muistuttaa, että niin Kuhmossa kuin Nurmeksessa ensimmäistä kertaa järjestetyssä harrastusajoneuvo- ja rompemyyntitapahtumassa myytiin 3 000 pääsylippua. Nyt yleisömäärä on vakiintunut 5 000 kävijän paremmalle puolelle ja parhaimmillaan lipunmyynti on kohonnut yli 7 000:n.

Jukka Timonen/PR

Artikkeli Rompetapahtuman yleisötavoitteessa kirittävää julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

Lieksalaisori on maakunnan menestynein ravihevonen Kuninkuusravien sijoituksilla mitattuna. Se oli kahdesti kokonaiskilpailun kakkonen: vuonna 1974 Lahdessa ja 1976 Jyväskylässä. Ihme-Puli kruunattiin kertaalleen myös valtakunnalliseksi työmestariksi.

Muistotaulun ideoivat yhdessä Pielisjärven Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Timo Ryynänen ja Pielisen Betoni Oy:n myynti- ja tuotantojohtaja Ilmo Väätäinen. Pielisen Betoni valmisti ja lahjoitti muistotaulun. Muistotaululla juhlistetaan myös suomenhevosen 110 vuotta sitten perustetun kantakirjan syntyä.

Raimon raviuutiset

Ihme-Pulin omisti jamalilainen maanviljelijä Raimo Turunen. Hän myös valmensi ja ohjasti hevostaan. Hänet on ikuistettu tauluun Ihme-Pulin ohjaksissa.

”Raimo oli 1970-luvun Jamalin pienten ja vähän isompienkin poikien esikuva”, muistotaulun paljastamistilaisuudessa puhunut kansalaisopiston rehtori Asko Saarelainen kertoi lapsuusaikansa lähinaapuristaan.

Sunnuntai-iltaisin kymmenkunta ”kylän miestä” kokoontui Turusen tallille odottamaan Raimoa ja uutisia päivän ravikilpailuista.

”Useana maanantaiaamuna opettajamme Väinö Havu kertoi ääni väristen, että nyt tehtiin TV:ssä Jamalin historiaa, kun Ihme-Puli ja Raimo ravasivat koko kansan edessä Urheiluruudussa”, Saarelainen muisteli.

Raviurheilun ystävät muistavat Raimon myös Pielisjärven Hevosystäväinseuran aktiivitoimijana. Seuran puheenjohtaja Timo Ryynänen haluaa muistuttaa, että seuran menestyksekäs toiminta on perustunut useiden kymmenien vapaaehtoisten seuraihmisten monivuotiseen talkootyöhön, ja Raimo Turunen oli yksi heistä.

Uskomaton kilpaura

Ihme-Puli syntyi 1964 ja kuoli 1992. Se oli Eri-Aaronin pojanpoika ja emän isänisä oli Lohdutus, kummatkin Kuninkuusravien voittajia. Raimo Turunen rakensi Ihme-Pulille kovan pohjakunnon maataloustöissä.

”Kylällä tosin hieman ihmettelimme, kun naapurista ostetut kananmunat menivätkin Ihme-Pulin suuhun tai kun hyvä työhevonen veti traktoria kylätietä pitkin keskellä kirkasta päivää”, Asko Saarelainen valaisi Turusen harjoituskeinoja.

Ihme-Puli juoksi kilpailu-uransa aikana peräti 314 starttia ja saavutti niissä 83 voittoa. Rahapalkinnoilla se oli uskomattomat 292 kertaa. Tähtijuoksijarajan ori saavutti 5-vuotiaana Lieksan raviradalla. Ihme-Pulin ennätys autolähdön mailin matkalla oli tuolloin valtakunnallisesti kovaa luokkaa 25,2, jonka ori juoksi 15-vuotiaana.

Jälkeläisiä oriille syntyi yhteensä 148, joista menestyksekkäimmät ovat ruuna Pulistin ja ori Tuulenpuuska.

Jukka Timonen/PR

Artikkeli Ihme-Pulin muistotaulu raviradalle julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

Järjestäjillä on ollut kaksi toivetta: hyvä sää ja vähintään 3 500 pääsylipun lunastajaa. Säätoive toteutunee, sillä Ilmatieteen laitos lupaa lämpenevää poutasäätä ja jopa auringonpaistetta pilvettömältä taivaalta. Näin myös toiveelle kävijämäärästä on mainiot edellytykset toteutua.

Tapahtuman järjestää Kuhmon Mobilistit. Puheenjohtaja Mikko Heikkinen mainostaa tapahtumaa koko perheen tapahtumana, jossa on tarjolla jokaiselle jotakin. Eikä romppeita ja ajoneuvoja tarvitse ihastella ja ihmetellä tyhjin vatsoin, sillä myyntikojuista saa vatsantäytettä ja jäätelökioskin pitäjäkin tulee paikalle.

Aurinkokennoauto esillä

Rompepäivillä on myynnissä autojen ja mopojen varaosia, työkaluja ja kaikkea mahdollista kodinirtainta.

Ajoneuvojen omistajat tuovat kulkupelejään näytille ympäri maakuntaa ja jopa Sotkamosta saakka.

”On japanilaisia, amerikkalaisia, saksalaisia, italialaisia ja itäautoja ja traktoreita”, lieksalainen mobilisti Reino Muikku luettelee.

Mielenkiintoisia ovat myös vanhat polttomoottoriset työkoneet ja hilavitkuttimet. Nykypäivää edustaa harvinainen aurinkokennoauto.

Bisnespaikka halvalla

Veikkö Pöllänen juontaa päivän tapahtumat, ja taikuri Matti Koistinen esiintyy lauantaina ja sunnuntaina. Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen saapuu letkeästi Reino Muikun Cadillacin kyydissä paikalle ja pitää avauspuheen lauantaina kello 10. Palolaitos esittäytyy lauantaina.

Mikko Heikkinen muistuttaa, että rompepäivät tarjoavat mahdollisuuden bisneksen tekoon. Myyntipaikka maksaa 5 euroa metriltä ja se on 6 metriä syvä. Eli kun varaa 20 eurolla neljän metrin kaistaleen, siihen sopii peräkärry täyteen lastattuna kodin irtainta.

Ensimmäisenä paikalle saapuvat myyjät saavat valita myyntipaikkansa ensimmäisenä.

”Rompemyyjiä otetaan vastaan jo torstaina keskipäivästä lähtien”, Mauri Suominen lupaa.

Jukka Timonen/PR

Artikkeli Koti-irtain kiertoon – sää suosii rompepäiviä julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

Heinäkuussa kolme vuotta täyttävä uros ei näyttelykehässä pingottanut. Se pisti välillä pitkälleen.

”Se on semmoinen lupsiainen kotioloissakin”, Tiina kuvailee.

Vireys on toinen, kun Vekku antaa jäniksille kyytiä kotimaisemissaan Viensuun Riistaveikkojen jahtimailla. Tiina suoritti metsästystutkinnon 18-vuotiaana ja on itsekin seurannut ajurin työskentelyä maastossa.

”Aikaisemmin se oli enemmän ilmavainuinen mutta nyt se on jälkitarkka ja sitkeä etsijä.”

Viralliselta nimeltään Rapparin Vekulle näyttelykokemus oli vasta toinen. Vajaan vuoden ikäisenä se kävi pokkaamassa hyvän arvostelun. Nyt Vekku sai ROPin lisäksi sertifikaatin. Erinomaista koirassa oli tuomarin mielestä muun muassa sukupuolinen leima, luuston vahvuus, väritys, häntä ja käpälät. Ja luonne paras mahdollinen. Eli kaiken kaikkiaan erinomainen rotunsa edustaja!

Jukka Timonen/PR

Artikkeli Vekku rotunsa paras julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

opiskelijat menestyivät mainiosti Taitaja2017-ammattitaidon SM-kisoissa Helsingissä.

Ensimmäisen vuoden sähköalan opiskelijat Tommi Hilonen ja Paavo Kokkonen sijoittuivat mekatroniikkalajissa neljänneksi. Toisen vuoden sähköalan opiskelija Juho Korhonen sijoittui myös neljänneksi lajissa sähköasennus.

Tommin ja Paavon valmennuksesta vastasi lehtori Heimo Gorski ja Juhon valmennuksesta lehtori Juha Liiten.

Tuloksia, sähköasennus: 1) William Rautakoski Keudan ammattiopisto 88,13 pistettä, … 4) Juho Korhonen Pohjois-Karjalan ammattiopisto 84,44.

Mekatroniikka: 1) Juho Kinnunen ja Touko Silpola Jyväskylän ja Jämsän ammattiopisto 96,50, … 4) Tommi Hilonen ja Paavo Kokkonen Pohjois-Karjalan ammattiopisto 71,00.

Jukka Timonen/PR

Artikkeli Taitaja-kisoista menestystä julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

”Lieksan toimipisteessä on vuodesta 2013 lähtien tehty määrätietoista ja systemaattista työtä työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi”, palkintoperusteluissa kehutaan.

Terveellisemmän ja turvallisemman oppimisympäristön kehittämistyössä on mukana koko oppilaitoksen väki mukaan lukien opiskelijat, henkilökunta, opiskeluterveydenhuolto ja työterveyshuolto sekä kumppanina muun muassa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Turvallisuuteen liittyvät asiat ovat oppilaitoksen arjessa osa jokapäiväistä toimintaa ja turvallisuus on sisällytetty myös kaikkien tutkintojen toteutussuunnitelmiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säännöllisiä turvallisuuskoulutuksia opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Lieksassa turvallisuus on tärkeä osa johtamista. Osana laadunhallintajärjestelmää vuonna 2014 toimipisteessä otettiin käyttöön ja sertifioitiin kansainvälisen OHSAS 18001-standardin mukainen työturvallisuusjärjestelmä, jonka avulla mm. ennalta ehkäistään onnettomuuksia ja sairauksia, turvataan henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia, parannetaan riskien hallintaa ja turvallisuusjohtamista, lisätään oppilaitoksen väen tietoisuutta turvallisuusasioista sekä kehitetään turvallisuuskulttuuria henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa. Järjestelmän auditoidaan ulkopuolisten toimesta vuosittain.

Turvallisuuden eteen tehdystä työstä ja sen tuloksista kertoo osaltaan myös aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastuksen raportti vuodelta 2016, jossa mainitaan, että ”Työpaikalla näkyy selkeästi, että turvallisuusjohtaminen on sisäistetty ja sitä toteutetaan koko työyhteisössä laadukkaalla tavalla”.

Palkinnot luovutettiin valtakunnallisessa Opetusalan turvallisuusfoorumissa tänään m/s Viking Mariellalla, johon kokoontui yli 120 opetusalan turvallisuudesta kiinnostunutta. Vuonna 2005 opetusalan turvallisuustoiminnan edistämiseksi perustetun palkinnon taustalla ovat Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opettajien ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Tampereen yliopisto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK-ryhmä.

Artikkeli Opetusalan turvallisuuspalkinto ammattiopistolle Lieksaan julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.

Lieksan valtuuston 35 paikasta 13 menee demareille, lisäystä 1 paikka. Keskusta saa 12 valtuutettua, lisäystä 2 paikkaa.

Perussuomalaiset menettivät eniten, sillä he saivat läpi 5 ehdokasta, vähennystä 3 paikkaa. Kokoomus uusi 3 paikkaansa, samoin Vasemmistoliitto yhden paikkansa. Kristillisdemokraatit saivat yhden valtuustopaikan.

Uusia valtuutettuja pääsi valtuustoon 15. Heistä vahvin ääniharava oli leipomoyrittäjä Timo Väänänen Keskustan listoilta.

Äänestysprosentti jäi 56,6:een.

Valitut:

SDP: Arja Kiiskinen 243 ääntä, Seppo Tossavainen 200, Ari Marjeta 190, Solja Törnqvist 155, Sari Oinonen 142, Eero Kärkkäinen 133, Tarja Kärkkäinen 122, Raili Jalovaara 79, Maija Kaverinen 72, Pertti Turunen 70, Sari Kangas 69, Eero Mustonen 67, Jouni Karppinen 62.

Keskusta: Timo Väänänen 191, Lea Oravalahti-Pehkonen 172, Maija Riikonen 140, Matti Ponkilainen 118, Kari Heikura 105, Tero Kiiskinen 105, Pirkko Lehtinen 85, Mirja Karhinen 83, Herkko Sottinen 69, Mika Muikku 65, Ville Kuivalainen 62, Osmo Kärkkäinen 61.

PS: Esko Saastamoinen 206, Niko Keronen 97, Esa Räty 96, Martti Laatikainen 78, Paavo Muhonen 73.

Kokoomus: Reijo Kortelainen 105, Taisto Lehikoinen 97, Leena Kokkonen 88.

Vasemmistoliitto: Mahamed Abdillahi 73.

KD: Henriikka Kokkonen 78.

Jukka Timonen/PR

Artikkeli Arja Kiiskinen Lieksan äänikuningatar julkaistiin ensimmäisen kerran Pielisraitti.