Yksityinen rakennuttaa liikuntahallin?

Aino Kaltiainen, 16, uskoo, että liikuntahalli edistäisi niin jalkapalloharrastusta kuin muitakin lajeja.
Rauhalan koulun sali on sulkeutumassa toukokuun lopussa.
Rauhalan koulun sali on sulkeutumassa toukokuun lopussa.

Liikuntahalli saattaa nousta Lieksaan pääosin yksityisellä rahalla. Tätä toteutusmallia on tutkittu ja hahmoteltu kevään aikana virkamiestasolla. Ajatus on, että yksityinen rakennuttaja ja rahoittaja vuokraisi hallin kaupungille.

Sivistysjohtaja Arto Sihvonen kertoo, että eri rahoitusvaihtoehdot on selvitetty ja niistä on käyty keskusteluja päättäjien kanssa. Tällä hetkellä kaupunki selvittää ensisijaisesti juuri tuota ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuutta.

”Tämä vaihtoehto ei rasita kaupungin investointiohjelmaa eikä kaupungille tule kiinteistön omistajan vastuita”, Sihvonen perustelee.

”Malli, jossa rakentaja on kaupungin ulkopuolinen taho, vaikuttaa toteuttamiskelpoisimmalta ja edullisimmalta”, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Marjeta (sd.) sanoo.

Pöydällä ei ole tiettävästi vielä ollut kenenkään rahoittajan nimeä. Marjeta uskoo kuitenkin vakaasti, että toteutustapa kiinnostaa sijoittajia. Sillä on myös vahva kannatus poliittisella tasolla. Marjetan mukaan halliasian valmistelu on jo pitkällä ja se tulee poliittiseen arviointiin aivan lähipäivinä.

Liikuntahallin nopeaa toteutustarvetta ei juurikaan kiistetä. Esitin alkuviikosta (vko 16) kysymyksen jokaiselle kaupunginvaltuutetulle, tulisiko kaupungin aloittaa liikuntahallin rakentaminen kahden vuoden kuluessa. 35 valtuutetusta 15 vastasi kysymykseeni. Vastaajista 11 vastasi kyllä. Neljä valtuutettua ei halunnut antaa joko kyllä- tai ei-vastausta.

Muutamassa vastauksessa edellytettiin, että rahoittaja on ulkopuolinen taho ja että rakennuksen on oltava monitoimihalli. Moni kieltäytyi kommentoimasta halliasiaa vetoamalla esteellisyyteensä tai että hallihanke on parhaillaan valmistelussa.

Liikuntahallia kaipaavat niin kilpaurheilijat kuin kuntoilijat. Lieksassa ei ole esimerkiksi virallisia mittoja täyttävää salibandykenttää. Oppilaitoksille ei ole tarjolla riittävästi liikuntasaleja. Sisäliikuntatilat vähenevät entisestään, kun Rauhalan koulun sali suljetaan.

”Tarvitsemme sen (liikuntahallin) ilman muuta erityisesti lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi ja ylipäätään kotikaupunkimme elinvoiman turvaamiseksi”, Marjeta painottaa.

Alustavan arvion mukaan liikuntahalli maksaisi runsaat neljä miljoonaa euroa. Kaupunki voi hakea rakentamiskustannuksiin valtionavustusta 20−25 prosentin verran.

Lieksalla olisi hyvät mahdollisuudet saada tuo valtion apu jo ensi vuodelle. Näin uskoo Pirjo Rämänen, joka on Itä-Suomen liikuntaneuvoston 2. varapuheenjohtaja.

”Lieksa nousisi liikuntahallihakemuksellaan top 3:een”, Rämänen mittailee Itä-Suomessa vireillä olevia hankkeita.

Hakemus olisi jätettävä aluehallintovirastoon vuodenvaihteeseen mennessä, jos haluaa avustuksen ensi vuodeksi. Liikuntaneuvosto asettaa Itä-Suomen alueelle tulleet liikuntapaikkarakentamishankkeet tärkeysjärjestykseen. Lopullisen päätöksen avustuksen myöntämisestä tekee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Joensuulainen Pirjo Rämänen toimii Lieksassa liikunnan ja terveystiedon lehtorina. Hän pitää liikuntahallin saamista Lieksaan ehdottoman tärkeänä. Hän muistuttaa, että salitilanne on jo nyt niin huono, ettei vuoroja riitä päiväsaikaan edes kaikille koululaisryhmille puhumattakaan ikäihmisten liikuntatarpeista.

Hän on toiminut Ilomantsissa liikuntasihteerinä. Toimikaudeltaan hän haluaa poimia esimerkin, kuinka tärkeää ja tehokasta ohjattu liikunta voi olla esimerkiksi ikäihmisille.

”Vanhus tuli syksyllä alkaneeseen kuntosaliryhmään rollaattorin avulla. Tammikuussa hän ei enää tarvinnut sitä.”

Kaupunki teki viime syksynä sisäliikuntatilaselvityksen. Seurat ja yhdistykset haluaisivat muun muassa täysimittaisen salibandykentän ja riittävän korkean salin lentopallon sarjatoimintaan.

Salibandyssa Lieksan Innon edustus- ja ikämiesjoukkueet joutuvat pelaamaan kotiottelunsa naapurikuntien saleissa. Tämä vaikuttaa lajiin negatiivisesti.

”Tänne ei synny salibandykulttuuria, kun täällä ei nähdä virallisia pelejä”, sanoo Lieksan Innon puheenjohtaja Herkko Sottinen.

Ottelumatkat karsivat osaltaan pelaajien halua osallistua sarjatoimintaan.

Sottinen katsoo, että liikuntasalisuunnitelmista on unohdettu ikäihmiset täysin. Hän lupaa, että Into aloittaa ikäihmisten kuntouttavan liikunnan välittömästi, kun siihen on asialliset tilat.

Yleisurheilijat ovat kärsineet siitä, että talvella Lieksassa ei ole ollut mahdollisuutta täysipainoisiin lajitekniikkaharjoituksiin. Urheilijat ovat leireilleet talvisin muun muassa Savonlinnassa.

”Lajitekniikoita on ollut haastava viedä eteenpäin”, myöntää Lieksan Urheilijoiden varapuheenjohtaja Anssi Vänskä.

Yleisurheilijoiden toiveet hallin varustuksesta ovat varsin maltilliset: Vähintään 70 metriä pitkä, 2−3 radan juoksusuora ja voimistelutila, jossa olisi permanto, volttimonttu ja rekki.

Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Lieksan rehtori Jari Jolkkonen muistutti kaupunkia kannanotossaan, että opistolla ei ole minkäänlaisia sisäliikuntatiloja sen jälkeen kun Rauhalan koulun sali suljetaan.  Oppilaitos olisi valmis maksamaan 100 euroa tunnilta yhden kenttälohkon käytöstä.

Jukka Timonen/PR

1 Comment on Yksityinen rakennuttaa liikuntahallin?

  1. Kyllä tarvitsemme Lieksaan ehdottomasti monia urheilulajeja palvelevan monitoimihallin.
    Meillä on aivan surkea tilanne talviharjoitteluun monessa lajissa.
    Yleisurheilussa on erinomaisesti menestyneitä nuoria. Heille on oltava hyvät harjoittelumahdollisuudet myös talvella, muuten menetämme heidät muualle.

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*