Voittajapystykorvat kasvatetaan Lieksassa

Lieksassa kasvatetaan parhaat riistaa haukkuvat suomenpystykorvat.

Väitteen tueksi on tältä vuodelta kiistattomat faktat: Hirviherra 2016 -ottelun voitti Grezzion Saku ja Haukkukuninkaaksi 2016 leivottiin Koppelokankaan Hilla. Molemmat pikinokat ovat lähtöisin lieksalaiskenneleistä.

Grezzion kennel on Keijo Pesosen ja Päivi Tarvaisen perustama, Koppelokankaan kennel on Birgitta Rissasen nimissä.

Hirviherra-ottelu on nimensä mukaisesti hirvenhaukkukoe, kun taas Haukkukuninkaaksi kruunataan kisan paras lintuhaukkuja. Kymmenvuotias Saku haukkui hirviherraksi huippupistein 93,50 ja ylivoimaiseen voittoon yhdeksän koiran finaalissa 1. lokakuuta Ruokolahdella. Viisivuotias Hilla oli puolestaan 13 koiran kisassa ykkönen 79 pisteellä. Kilpailu järjestettiin 15.–16. lokakuuta Kaarinan maastoissa.

Grezzion Sakun omistajat ovat Pirjo ja Risto Lampinen Heinävaaran kylästä Joensuusta. Koppelokankaan Hillan omistavat Elina, Antti ja Maritta Vasarinen Vihdistä.

Omanlainen rotu

On tuiki harvinaista, että syksyn kaksi eri SM-titteliä haukkuneet koirat ovat kotoisin samasta kunnasta. Tutustuminen paikalliseen kenneltoimintaan paljastaa, etteivät tittelit ole tulleet sattumankantamoisina vaan takana on jopa vuosikymmeniä jatkunut kasvatustyö.

Koppelokankaan kennelin Birgitta Rissanen kävi kasvattajakurssin ja perusti kennelin kymmenen vuotta sitten. Ensimmäinen suomenpystykorva tuli Birgitan ja Jarmo Rissasen ruokakuntaan kuitenkin jo vuonna 1983, ja siitä lähtien Suomen kansalliskoira on aina kuulunut osana laumaa.

”Se on omanlaisensa rotu”, Birgitta tunnustaa. ”Siinä on kaikki”, Jarmo ylistää.

Omanlaisuus tulee luonteesta: itsepäisen ja pirullisen jäärän vastapainona on herkkä, hellyydenkipeä ja uskollinen kaveri. Intohimoisen metsästäjän mieleen on taas se, että suomenpystykorva on riistan suhteen kaikkiruokainen.

Näyttelystä haukkukokeeseen

Varsinaisen kasvatustyön siemen alkoi itää, kun Rissaset ostivat vuonna 2002 Kirsun kennelistä Kirsun Ritun. Ritusta tuli Koppelokankaan kantanarttu ja Birgitan sanoin ”elämäni koira”.

Alle vuoden ikäisenä Ritu saavutti ensimmäisessä näyttelyssään sertin. Siitä alkoi Rissasten näyttelyinnostus. Kun Suomen muotovalion titteliin tarvittavat näyttelysertit olivat kasassa, tarvittiin vielä vaadittava linnunhaukkukokeen tulos. Tämä puolestaan innosti pariskunnan linnunhaukkukokeisiin.

Ritusta kehkeytyi Suomen, Ruotsin ja kansainvälisen muotovalion lisäksi Suomen käyttövalio. Narttu haukkui elinaikanaan voittajaluokassa seitsemän ykköstulosta.

Taitava pyyn käsittelijä

Ritu on Haukkukuninkaaksi kruunatun Hillan mummo. Hilla on perinyt isoäidiltään arvokkaan taidon: pyyn taitavan käsittelyn. Se takasi Hillan menestyksen, kun koira paimensi matalalla, vienolla äänellään yhtä teertä ja kolme pyytä SM-maastossa.

”Kokenut palkintotuomari oli sanonut, että hän oli oppinut jotakin uutta Hillan pyyhaukkua seuratessaan”, Birgitta kertoo vieläkin liikuttuneena kasvattinsa huikeasta menestyksestä.

Menestystä laajalla rintamalla

Koppelokankaan kennel on kasvattanut 11 suomenpystykorvapentuetta ja niissä 56 pentua. Pennuista esimerkiksi Koppelokankaan Murresta on ilomantsilaisen Kaarlo Ihanuksen ohjauksessa kasvanut voittajaluokan ykköshaukkuja ja kolminkertainen Pohjois-Karjalan piirinmestari ja Pohjois-Karjalan Pystykorvakerhon tämänvuotinen mestari. Vuosi sitten Idän valinta -kilpailuun selviytyneet kolme koiraa olivat kaikki Koppelokankaan kasvatteja. Uskomaton meriitti kasvattajalle!

Kasvattajan kannalta on tärkeää, että pennun ostaja on sitoutunut kouluttamaan koiraansa metsästyskäyttöön – kennelin pystykorvia ei ole tarkoitettu seurakoiriksi. Birgitta haastattelee ostajaehdokkaat ennen myyntipäätöstä. Hän muun muassa toivoo, että uusi omistaja käyttäisi koiraa kokeissa.

”Minulta ostaja saa materiaalipaketin ja neuvoja, miten pentua koulutetaan esimerkiksi näyttelyihin”, Birgitta evästää.

Arvostettuja titteleitä

Koppelokankaan kennelin kasvatustyö on saanut arvostettuja tunnustuksia. Vuoden 2015 suomenpystykorvien kasvattajapalkintoa Birgitta pitää henkilökohtaisesti hyvin arvokkaana saavutuksena.

Näyttelyjen arvokkain meriitti on puolestaan Maailman Voittaja -näyttelyssä saatu parhaan suomenpystykorvakasvattajan tunnustus. Titteli myönnettiin Birgitalle 2014 Helsingissä. Saavutuksen arvoa nostaa se, että näyttelyssä oli mukana yhdeksän tasokasta suomenpystykorvan kasvattajaryhmää.

Sosiaaliohjaajana toimiva Birgitta tekee työtä myös järjestöpuolella. Hän tarkastaa muun muassa Pohjois-Karjalan lintukokeiden koepöytäkirjat, hän on Pohjois-Karjalan Pystykorvakerhon hallituksen jäsen ja näyttelyissä hän toimii kehätoimitsijana ja lintukokeissa koetoimitsijana. Jarmo puolestaan toimii palkintotuomarina niin linnun-, karhun- kuin hirvenhaukkukokeissa.

Jukka Timonen/PR