Markku Gavrilov on kannastaan varma: Käpykoskelle rakennettavat kutupesät pysäyttävät kudulle nousevat järvilohet ja kutu onnistuu. On vielä yksi ehto: Lieksanjokeen on saatava sukukypsiä yksilöitä.
Markku on Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari. Hänellä sanotaan olevan paras käytännön kokemus lohikalojen lisääntymispaikkojen kunnostustöistä. Hän on ollut kunnostamassa muun muassa Ala-Koitajokea, jotta järvilohi voisi lisääntyä luonnossa.
”Koitajoella on tehty sama työ erittäin onnistuneesti”, hän vakuuttaa.
Sähkökalastuksella on löydetty kalanpoikasia Ala-Koitajoen kunnostetuilta alueilta. Samalla on saatu Ruunaankoskien kunnostuksiin arvokasta tietoa, kun on selvitetty, minkälaisesta kasvuympäristöstä kalanpoikanen on saatu. Löytöpaikkojen virtaamat on mitattu huolellisesti, ja esimerkiksi kutupesän on oltava vähintään 70 senttimetrin syvyydessä.
”Mitä rikkonaisempi ja luonnonmukaisempi koski, sitä lähempänä totuutta ollaan”, Markku pelkistää.
Ruunaankoskia on aikoinaan perattu puunuiton takia, jolloin luontaiset kutu- ja poikasten suoja-alueet ovat hävinneet. Ruunaan kalastusalueen puheenjohtaja Jukka Turunen sanoo, että luontoon on puututtu rajusti ja se on romahduttanut kalakannat. Nyt on korjaustoimenpiteiden aika.
Miksi sitten kalanviljelylaitoksissa kasvatetut kalat eivät kelpaa vaan haetaan luontaista lisääntymistä?
Niilo Valkonen tietää, etteivät kala-altaissa tuotetut kalanpoikaset menesty kovin hyvin luonnossa. Niiden geneettisen monimuotoisuuden ylläpito on laitoksissa vaikeaa.
”Luonnonvalinnan läpikäyneellä järvilohella on suurempi todennäköisyys selvitä Pieliselle”, Future Missions Oy:n diplomi-insinööri painottaa.
Lieksanjoen kärkihankeohjelma on Future Missions Oy:n valmistelema ja yhtiö on neuvotellut sille myös rahoituksen. Yhtiö koordinoi tehtävää Lieksan kaupungin toimeksiannosta.
Kemijoki Oy vastaa Käpykosken 30 000 euron kunnostuskustannuksista. Luonnonvarakeskus ohjaa työtä omalla asiantuntemuksellaan.
Käpykosken kunnostus sorastamalla helikopteria apuna käyttäen on isoin ohjelman projekteista tänä vuonna. Nimenomaan Ala-Koitajoella pioneerityönä käytetty helikopterisorastus teki täsmällistä ja kustannustehokasta työtä. Siksi ilmakuljetus valittiin Lieksassakin. Se säästää rantamaisemiakin konetyön jäljiltä.
Ensi kesänä nähdään ensimmäiset merkit, miten Käpykosken muokkaus on onnistunut. Keväällä nimittäin istutetaan kosken partaalle vastakuoriutuneita lohenpoikasia. Niiden pitäisi sujahtaa veteen päästyään uuden sorapohjan suojiin.
Tänä syksynä Lieksanjoen emokalapyynti jatkuu uusin merkein. Lokakuussa kudulle nousevia lohikaloja pyydystetään Lieksankosken alta rysällä. Sen tiedetään olevan verkkopyyntiä hellävaraisempi pyyntimenetelmä. Vasta ensi vuoden syksynä järvilohia pyydetään siirrettäväksi Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolelle.
Jukka Timonen/PR
Leave a Reply
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/c5t2yfe6/public_html/wp-includes/formatting.php on line 4336